Pyhän Henrikin Katedraaliseurakunta

Jäsentoiveena käymme tutustumassa katolisen kirkon Helsingissä olevaan seurakuntaan.

Katolinen kirkko toimi Suomessa jo keskiajalla. Uuden ajan kynnyksellä reformaatio keskeytti katolisen elämän Pohjolassa, mutta uskonnonvapaus lisääntyi merkittävästi, kun Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään. 1850-luvulla Suomessa oli puolalaisia, ukrainalaisia ja liettualaisia sotilaita, joiden joukossa oli runsaasti katolilaisia. Jo seuraavalla vuosikymmenellä katolilaisia siviilejä oli lähes sata. Syntyi tarve perustaa oma seurakunta Helsinkiin. Vuonna 1856 Helsingin katolisessa kappeliseurakunnassa aloitti toimintansa ensimmäinen vakituinen pappi, sotilaskappalainen Ignatius Gorbacki. Häntä pidetään kirkon rakentamisen alkuunpanijana yhdessä kenraalikuvernööri kreivi Friedrich Bergin puolison Leopoldinen kanssa. Itsenäistymisen jälkeen Suomesta tuli oma apostolinen vikaarikuntansa 8.6.1920.  Paavi Pius päätti korottaa Suomen apostolisen vikaarikunnan hiippakunnaksi 25.2.1955. Pyhän Henrikin kirkosta tuli nyt piispan kirkko, katedraali.

Koko Suomi muodostuu yhdestä piispan johtamasta hiippakunnasta. Hiippakunnassa on tällä hetkellä kahdeksan seurakuntaa. Yksittäisen seurakunnan alue on siis huomattavan laaja. Vuodenvaihteessa 2023–2024 Helsingin hiippakunnan jäsenrekisterissä oli 17 p243 jäsentä. Käytännössä katolilaisia Suomessa arvioidaan olevan vielä joitakin tuhansia enemmän. Noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %.

Katedraaliseurakunnan kirkon suunnitteli arkkitehti Ernst Bernhard Lohrmann. Hän oli syntynyt Westfalenissa 30.6.1803. Lohrmann saattoi Engelin suunnitteleman Helsingin tuomiokirkon muutostyöt loppuun ja suunnitteli mm. Helsingin yliopiston kliinillisen laitoksen, Hakasalmen huvilan ja Snellmaninkadun postitalon. Katolisen kirkon sijainniksi valittiin avoin paikka kylpylän vierestä Ullanlinnan kaivohuoneen puiston ulkopuolella. Kirkko on tiilestä muurattu tyyliltään uusgoottilainen päätytornillinen pitkäkirkko. Takafasadiin Lohrmann piirsi viisikulmaisen kuoriabsidin molemmin puolin pienet sakastit. Kirkko siunattiin juhlallisesti käyttöön 16.9.1860 ja varsinainen kirkon vihkiminen tapahtui Ristin ylentämisen juhlana 14.9. vuonna 1904. Kirkkorakennusta on modernisoitu ja siihen on tehty liturgisista syistä muutoksia.

1980-luvun alussa kirkkosalia uudistettiin lähinnä liturgisista syistä vastaamaan piispan kirkon tarpeita. Remontti toi kirkkoon avaruutta ja selkeyttä. Puinen alttari poistettiin ja uusi tehtiin kalkkikivestä. Pyhän Henrikin reliikki sijoitettiin alttariin Pyhän Henrikin juhlapäivänä 19.1.2000. Kirkon vihkimisen 100-vuotisjuhlan edellä vuonna 2004 kirkkosali kunnostettiin. Näkyvin muutos on uudet italiasta hankitut valaisimet.

Pyhän Henrikin tiedetään olleen Suomen ensimmäinen piispa. Hän on todennäköisesti ollut syntyisin Englannista. Kuningas Eerik Pyhän hallitusaikana piispa Henrik toimi ilmeisesti Itämeren alueen lähetyspiispana. Hän asui Upsalassa ja pyrki tarmokkaasti vakiinnuttamaan kristinuskoa hänelle uskotulla alueella. Tässä tehtävässä hän osallistui kuninkaan Suomeen tekemään ristiretkeen 1155. 

Kuninkaan palattua joukkoineen kotimaahansa piispa Henrik jäi Suomeen jatkamaan kirkollisen elämän järjestelytyötä, mutta hänen kerrotaan kärsineen täällä marttyyrikuoleman ristiretkeä seuranneena talvena (20. tammikuuta 1156). Miestaposta kirkollisen katumusrangaistuksen saanut talonpoika Lalli surmasi tradition mukaan Henrikin Köyliönjärven jäällä. Toinen kansanperinne kertoo surmaajia olleen kolme: Lalli, Pentti ja Olli. 

Piispa Henrik haudattiin Nousiaisten kirkkoon, josta hänen maalliset jäännöksensä siirrettiin 18. kesäkuuta 1300 Turun tuomiokirkkoon. Ensimmäinen asiakirja, jossa Henrikistä puhutaan pyhänä, on paavi Bonifatius VIII:n 1296 kirjoittama kirje. Henrikiä ryhdyttiin aluksi kunnioittamaan Turun tuomiokirkon ja vähitellen koko Suomen kirkon ja kansan taivaallisena suojelijana. Hänen muistoansa vietetään 19. tammikuuta kaikissa Pohjoismaiden katolisissa kirkoissa, Suomessa juhlapyhänä. 

Yksi pyhän marttyyripiispa Henrikin pyhäinjäännös eli reliikki on Helsingin Pyhän Henrikin katedraalin pääalttarissa. 

Ilmoittautuisitteko viimeistään 7.5. osoitteeseen kauko.amartat@gmail.com 

Kuvat ja tekstiä on lainattu Pyhän Henrikin seurakunnan verkkosivuilta ja somesta.