Suomen Islam-seurakuntaan tutustuminen

Helsingin ydinkeskustassa Fredrikinkadulla on iso talo, jonka Suomen tataariyhteisö omistaa, tosin omassa käytössä on vain pari kerrosta, muu osa on vuokralla. Tataarit tulivat Suomeen jo 1800-luvun lopussa tekemään kauppaa. Pitkä historia näkyy Fredrikinkadun moskeijassa. Kaikkialla on muistoja, tuliaisia kaukomailta, lahjoja entisiltä presidenteiltä, hienoja itämaisia mattoja.

Pääsemme opastetusti tutustumaan moskeijaan ja seurakunnan tiloihin Kampissa. Kuulemme myös laajemmin islamista Suomessa. Meidät ottaa vastaan seurakunnan puheenjohtaja Gölten Bedretdin.

Suomen Islam-seurakunta on Suomeen aikanaan saapuneiden islaminuskoisten perinteiden vaalija ja täällä asuvien islamilaisten yhdysside. Seurakunta ja sen kanssa läheisesti toimivat islaminuskoiset liittyvät osana suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntajärjestyksen monimuotoisuuteen.

Hajanaisia mainintoja Suomeen saapuneista islaminuskoisista on löydettävissä maatamme käsittelevistä aikakirjoista aina 1500-luvulta asti. 1800-luvun alkupuoliskolla Suomenlinnan linnoitus- ja parannustöihin osallistui islamilaisia työntekijöitä. Heidän keskuudessaan on todettu olleen jo jonkinlaista järjestäytynyttä yhteistoimintaa ja kanssakäymistä.

Hietaniemessä islaminuskoisilla on oma hautausmaa-alue.

Pääosa Suomeen saapuneista muslimeista on muuttanut 1800-luvun jälkipuoliskolla ja 1900-luvun alussa maahamme. Muuttoliike jatkui jokseenkin taukoamattomana noin vuoteen 1925 saakka. Perinteen ja omien kansallisten ja uskonnollisten tapojen vaalimiseksi perustettiin Helsingin musulmaanien hyväntekeväisyysseura r.y., jonka säännöt viranomaiset vahvistivat vuonna 1915. Uskonnonvapauslaki tuli voimaan vuoden 1923 alusta ja Suomen muhamettilainen seurakunta merkittiin uskonnollisten yhdyskuntain rekisteriin huhtikuun 24. päivänä 1925.

Ilmoittautukaa viimeistään 20.2. osoitteeseen kauko.amartat@gmail.com

Tarkemmat ohjeet lähetetään ilmoittautuneille myöhemmin.