Anarkismi

Mitä se meille tarkoittaa?


Anarkismi merkitsee meille eri ihmisryhmien ja sukupuolten keskinäistä tasa-arvoa, ihmisarvoista, hierarkioista ja rakenteellisesta väkivallasta vapaata elämää, kulttuurin ja ilmaisun vapautta ja moninaisuutta, sekä ihmisten keskinäistä positiivista yhteiseloa sopusoinnussa luonnon kanssa.

Martat merkitsevät meille historiallisesti merkittävää, aikaansa edellä olevaa naisjärjestöä, joka yhä edelleen puolustaa ja edistää eettisiä, ekologisia ja sivistyksellisiä arvoja ihmisten arkisessa todellisuudessa.

Anarkistimarttojen toiminnan tavoitteena on puolustaa pehmeitä, lujia arvoja maailman arkisessa todellisuudessa. Anarkistimartat vaativat ihmisoikeuksien, kansanvallan ja sananvapauden toteuttamista sekä eettistä ja ekologista tuotantoa ja kulutusta. Anarkistimartat edistävät kansainvälisesti ja Suomessa naisten monikulttuurisia verkostoja. Anarkistimarttojen toiminta on konkreettista ja perustuu todellisuuteen.

Erään anarkistimartan näkemys toiminnastamme: "Anarkistimarttojen toiminta on lähellä ihmistä, ennakkoluulottomuutta, tasavertaisuutta ja vapautta omien ajatusten esiintuomiseen.  Käytännössä: käsillä tekeminen (neulekerho ym.), yhteistoiminta maahanmuuttajien (Pasilan asukastalo, huovutuskurssi) ja vammaisjärjestöjen (Pimé Café -vierailu) kanssa, eri kulttuurimuotoihin (kulttuurikerho ja lukupiiri) tutustumista, hyvinvoinnin lisääminen, arjen arvokkuuden korostaminen (tähän uskon vahvasti itse pysyvän onnen lähteenä), luonnon ja ravinnon (villivihanneskurssi, viinitasting) merkityksen ymmärrys."

 

Torsti Lehtinen Anarkistimarttojen ympäröimänä.

Mitä anarkismi on? - referaatti kirjailija, filosofi Torsti Lehtisen luennosta Anarkistimartoille 24.11.2014

 

Kirjailija Torsti Lehtinen valaisi pimeässä marraskuun illassa anarkismin historiaa ja siihen liittyvää filosofiaa. Paikalla oli runsas kuulijakunta ja aiheesta virisi vilkas keskustelu.

Lehtisen mukaan anarkismin yksiselitteinen määrittely on vaikeaa. Se on avoin ja sietää erilaisia määritelmiä. Vaikka anarkismiin liitetään mielivalta ja äärimmäisissä piireissä väkivaltakin, eivät nämä ole anarkian filosofian mukaisia toimintamalleja. Lehtinen määrittelee anarkismin vastuullisen vapauden filosofiaksi, jossa vallitsee positiivisen kurittomuuden vire. Pohjana on toisen ihmisen ehdoton kunnioittaminen. Lehtisen mukaan yhteisöllisyyden ja vapauden kannattaminen ovat keskeisiä, anarkismi uskoo ihmisen hyvyyteen ja vastustaa luovuutta ja vapautta rajoittavia rakenteita. Lehtisen mukaan ainoastaan vapauteen perustuva yhteiskunta voi pysyä vallassa ilman väkivaltaa. Vapauden kaipuu oli yksi esityksessä esiin tulleista teemoista, onko yksilöllä vapaus jostakin vai vapaus johonkin?

Anarkismin 2500-vuotisesta historiasta kertoessaan Lehtinen johdatti kuulijakuntansa läpi antiikin Kreikan Diogenes Sinopelaisen, Rousseaun valistusfilosofian, taolaisuuden, Kirkegaardin fenomenologian ja eksistentialismin, Tolstoin ja Dostojevskin ajatusten ja tuotantojen kautta kotimaiseen kirjallisuuteen, kuten Canthiin, Haanpäähän ja Kiveen ja vauhti kiihtyi edelleen hänen kuvaillessa 1960-luvun ”riemu-anarkiaa”, undergroundia, joka ammensi Henry Millerin kirjallisuudesta, Sartren filosofiasta ja amerikkalaisesta hippiliikkeestä, päämääränään akateemisen kalvakkuuden selättäminen. Lehtisen esityksessä ilmeni hyvin anarkismin erilaiset suuntaukset ja tulkinnat. Esimerkiksi rauhanomaisuus/väkivallattomuus, käytännönläheisyys, luovuus ja yhteisöllisyys olivat esityksessä esiin nousseita teemoja, jotka ovat läheisiä myös Anarkistimartoille.  

Tilaisuus oli erittäin lämminhenkinen ja voimaannuttava.