Toukokuun lukupiiri

Toukokuun kirja on Hassan Blasim Allah99.

Lisätietoja ja tulo-ohjeet saat Sarilta sarivarilo@hotmail.com Tervetuloa mukaan!

Antti Majander HS kirjoittaa

Hassan Blasim: Allah99. Suom. Sampsa Peltonen. WSOY. 328 s.

Parhaan kirjallisuuden kotimaa on kirjallisuus. Allah99 kuuluu tähän luokkaan.

Kritiikin lukemisen voi lopettaa tähän. Ottakaa ja syökää Hassan Blasimin kirja.

Huo­maatte, miten rajat haihtuvat maiden, kult­tuurien ja minuuk­sien väliltä. Tapahtuu ihme: ikään kuin kuka tahansa meistä voisi olla siinä äänessä – potkittuna, häväistynä, kadonneena, kaivattuna, kiimassa, rakastettuna, riemuissaan, yhdessä, yksin.

Blasimin romaanissa jokainen on yksilö mutta silti osa suurta maailman kuoroa, jota sen kirjallinen kapellimestari ohjaa taikurin ehtymättömin keinovaroin. Hän on leikillinen ja silti äärettömän tosissaan.

Juonikaaren sijasta Allah99 tarjoaa alati hahmoaan muuntelevan kaleidoskoopin.

Kun luulet saaneesi kiinni tarinan päästä, huomaatkin lukevasi jo kokonaan toista surullista, uskomatonta ja toisinaan ihanaakin satua Irakissa ennen ja nyt, tylyn maailmanpolitiikan rajalinjoilla sekä itähelsinkiläisessä päiväkännissä, joka tuntuu Bagdadin pojasta ihan kotoiselta.

Tosin päähenkilön maailmassa suomalaisen naisen paikka jää kovin pers­puoliseksi, mikä pakottaa epäilemään, että kirjailija ei ole ihan hereillä vaan retkeilee lihakaupassa.

Toi­saalta: täältä katsoen kau­kaisen dikta­tuurin, kauppa­saarron ja välittö­män kuoleman­uhan alta Allah99 löytää myös naisia, joita ei hyppyytä mikään valta-asetelma eikä lieka.

Uutuus saattaa kuulostaa hankalalta ja siten luotaan­työntävältä. Se on kuitenkin sujuva ja tempaa mukaansa. Surkea kohtalo seuraa toistaan, mutta kerronnan mosaiikki on niin elävä ja rikas, että lukukokemus lähinnä riemastuttaa. Enpä muista olleeni aiemmin vastaavassa kyydissä.

Muuan leikellen ja liimaillen etenevän kerronnan toistuva vierailija lähettää Hassan-nimiselle keskushenkilölle sähköposteja, jossa resonoi etenkin Emil Cioranin (1911–1995) ajattelu elämästä syntymän katastrofaalisen virheen pakomatkana. Sekä monen muun maailmankirjallisuuden vaikuttajan näkemykset.

Lähettäjä, siellä jossain, tekee kuolemaa, kuten myös kaupunki hänen ympärillään. Räjähdysten sekasortoa ja kaulojen katkaisemista todellisimmaksi nousee hänen tietoisuudessaan se, mitä ei voi nähdä: ajatukset. Sivistys.

Kirjoittaja ja lukija katoavat, monesti kovin varhain, kuten tänä väkivallan ja kansainvaellusten aikana taas näyttää.

Parhainkaan kirjallisuus ei pelasta, mutta se pysyy.

PS Lukupiirissä herkutellaan kirjojen lisäksi tarjoiluilla. Osallistujat voivat tuoda jotakin tullessaan ja kaikki jaetaan kaikkien kanssa.